sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

perhonen lensi









Seinät ne tyhjyyttä ammottaa. Edelleen.

Eilen muuttolaatikoita tyhjennellessä vastaan tuli perhonen, musta sellainen. Vanhasta kodista lensi meidän mukana. Nyt se on tuossa tyhjän seinän täytteenä. Hyvä sen on siinä auringon paisteessa lepatella. Ohje perhoseen TÄÄLLÄ.

Onko sellainen väsymys tuttu, missä sormenpäitäkin pakottaa? Täällä se on nyt parhaillaan. Se sellainen väsymys. Aloitettiin eilen operaatio nimeltä vauvan vaunuihin nukuttaminen. Aika huonolla menestyksellä. Äidin hartiat huutaa hoosiannaa kun neiti lähentelee kuutta kiloa ja unia vedellään päivisin vain ja ainoastaan liinassa. Hyvähän siinä on olla, en epäile. Vaunutkin kelpaa unipaikaksi silloin kun ne on liikkeessä. Mutta auton turvaistuin se vasta kamala laitos onkin. -Voi huokaus...

Aurinko armas. Siitä mä tykkään. Muutamat otokset nurkista missä tavarat on jo jossakin järjestyksessä. Eli sieltä samoista mistä pari postausta alaspäinkin. Monta nurkkaa on vielä sekasorron vallassa. Hiljaa hyvä tulee, vai miten se menikään?


15 kommenttia:

  1. Ihanat noi vedenvihreät Kastehelmet, täältäkin löytyy yksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan! Kevän väreissä ja vielä voi kynttilöitäkin poltella:)

      Poista
  2. Oi, voimia pikkuisen nukuttamiseen! Kuulostaa kyllä tosi rankalta. Muista, jos jaksat ja ehdit, välillä ottaa keppijumppaa, jos sillä saa vähän vetreytettyä hartioita. Hartiahieronta olis kyllä aika parasta antamaan ensiapua. Kyllä varmaan noin pikkuinenkin pikku hiljaa oppii uuden nukahtamistavan, tavallaan unikoulua tuokin. Onko teillä isot siskot innokkaita vaunujen heijaajia? Jos saisi heitä valjastettua siihen hommaan hetkiseksi. Hieno perhonen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Aamulla suostui jo olemaan paikallaan olevissa vaunuissa 45min :) Kyllä kai tää tästä. On vaan tosi vaikee kun pitäis ite ratketa moneen paikkaan, sisällä tarvitaan ja ulkona myös. Sen vuoksi en oo jaksanu ottaa vielä asiaksi tätä. Mutta nyt vauva alkaa ole jo iso liinaan, tai ei meinaa äidin syli riittää. Keppijumppa- kiitti muistuksesta! Siskot ois varmaan muuten innokkaita hoitajia, mut ei niitä viitti sen vuoksi ulkoistaa :)

      Poista
  3. Nää pienet palat mitä sä tarjoilet näyttää kyllä tosi kivoilta! Kyllä se sieltä, pikkuhiljaa. Ihan totta se sanonta on, vaikka ei kärsivällisyys meinais riittääkään ;)

    Toivottavasti vauveli alkaa pian viihtymään myös kärryunilla. E oppi aikoinaan muistaakseni n. 4-kuisena, tosin silloinkin piti alkuun kärryttää vähintään tunti. Pysyi hyvin itse kunnossa, mutta nyt ei taida olla ihan mahdollista isosisarusten kanssa... No, kohta laitat teillä isoimman pyöräilemään viereen ja pienemmät kärryyn :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tässä on joutunut hermojaan kouluttamaan ja oppimaan sietämään sekasotkua. Mutta pikkuhiljaa... :) Mut kiitti.

      Toivotaan näin. Meillä oli vanhimman kanssa sama juttu, tosin sillä erotuksella ettei nukkunu missään. Että nythän tässä on hyvin asiat kun tämä neiti nukkuu neljänkin tunnin unia:) Kunpa tietäisi mikä herne siellä vaunuissa on. uudet kärryt ja kaikkee. Onneksi tulee kevät niin jaksaa ulos lähteä koko komppanjan kanssa vaikka koko päiväksi... Nyt riittää aamupäivän ulkoilut.

      Poista
  4. I feel you! Meillä isompi oppi nukahtamaan vaunuihin tasan 4kk-päivänään. Siihen asti vaunut olivat kauppaostoksia varten ja tyyppi liinassa. Mutta sitten eräänä hetkenä (about tunnin väännön jälkeen) se sit nukahti vaunuihin! Voi sitä riemua! Ja nyt tää pienempi taas nukkuu vain ja ainoastaan vaunuissa.. :) Kuka näistä ottaa selvää, kukin tyylillään. Mutta tsemppiä ja kärsivällisyyttä ja voimia sis´!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikähän rajapyykki toi neljä kuukautta onkaan? Vielä sinne ois kuukausi matkaa, voi puuh. Joo, kaikki on niin erilaisia ettei tosikaan. Kiitos paljon, sitä tarvitaan!

      Poista
  5. Tsemppiä hirmuisesti nukutukseen! Meillä Leo ei nukkunut pienenä lainkaan päiväunia, torkkui vaan puoli tuntia silloin tällöin. Mutta jossakin välissä ne unet pitenivät...ei kyllä mitään muistikuvaa, että milloin:) Olisiko ollut tuo maaginen neljä kuukautta. Nukutaanko teillä iltaisin sänkyyn kuitenkin?

    Ihania kuvia uudesta kodista, ei noista uskoisi, että nurkkia on vielä laittamatta. Meillä on saatu nyt viimein mies taivuteltua keittiöremonttiin. Että jos on hyviä vinkkejä, mistä kannattaisi Ikean lisäksi kysellä tarjouksia, niitä otetaan vastaan:) Jostain syystä mies ei oikein innostu Ikeasta...outo;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Sitkeys palkitaan, tänään oli jo kolmen ja puolen tunnin unet. Kaksi kertaa piti tuttia korjata. Vaan kaksi kertaa! Meijän esikoiset on sit aikalailla samanlaisia ollu... :) Liinalla on täytynyt yöunillekkin nukuttaa ja siitä sitten siirtää sänkyyn kun on itekkin menossa nukkumaan,

      Kiitos! Tässä yritän just saada yrimääräistä tavaraa liikahtamaan uusiin osoitteisiin. Ne kun saa tehtyä,voi aloittaa taas maalaamisen ja tapetoimisen.
      Oi, keittiöremppa <3 Tammistohan on täynnä erilaisia keittiöfirmoja, varmaan riippuen budjetista kannattaa kiertää ne ja kysyä mieluisista tarjous. Heh...aika outo:)

      Poista
  6. Edellisessä postauksessa Normann 69 valaisimen. Olisin kiinnostunut minkä kokoinen valaisimesi on (L,XL...)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heips! Meijän valaisin on kokoa XL.

      Poista
    2. Kiitokset pikaisesta vastauksestasi! :)

      Poista
  7. Meillä ei isompi suostunut vaunuihin nukkuun millään, hetken päästä heti huuto ja välillä sitä kannettin lenkillä sylissä ja samalla vaunuja työnnettiin edellä. Turvakaukalo oli ihan kamala paikka. Selvisihän kaikki, kun lääkäri diaknisoi refluksian ("puklaustauti"), tosin vasta 10kk ikäisenä. Eipä pieni voinut olla makuuasennossa, kun kaikki mahanesteet nousi ruokatorveen ja poltti. Eipä tuo nukkunut yölläkään kuin sylissä ja makuuasennossa puoli tunitia oli maksimi. Mutta puolivuotiaana siirrettiin turvakaukalosta turvaistuimeen ja pystympi asento auttoi. Vaunuista siirryttiin rattaisiin heti kun vähäänkään oppi istumaan ja tuettiin puoli-istuvaan ja sen jälkeen pitemmätkin lenkit ja unet maittoi. Tämä pienempi on perässä mennyt samoja latuja, kun saman taudin on osakseen saanut. Hänen kanssa tosin jo tiedettiin millä oireita ennen lääkkeitä helpottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. VOi että, kuulostaa niin tutulta. Tällä neidillä oli ihan vastasyntyneenä isoja itkuja ennenkuin sai röhtäsyn syönnin jälkeen tulemaan. Lisäksi nenässä korisi kokojana, sillälailla että olisi nuhainen. Mutta maitohan se se siellä kurnutti. 2kk lääkärissä sain reseptin Gavisconiin. En oo vielä lääkettä hakenu, sillä vaivat on helpottanu suuresti. Nyt on tämä nukkumattomuus. Yöt onneksi menee kohtuullisesti, pienempänä nukkui alkuyön turvakaukalossa sillä makuultaan tuli maito ylös.(olikohan liikaa kaukalossa kun nyt ei enää viihdy.?) Just tänään mietin, että onneksi kohta voi siirtyä rattaisiin jossa saa pystympään asentoon. Puoli tuntia tänäänkin nukkui vaunuissa ja eihän se riitä vauvan uniksi. Ehkä mä haen ne lääkkeet jos siitä olisi apua?

      Kiitos Kikka kommentista!

      Poista

Kiitos kun kommentoit!